katoava navigointipalkki

perjantai 11. heinäkuuta 2014

HYVÄÄ NAHKAHÄÄPÄIVÄÄ, RAKKAANI!




Kolmisen vuotta sitten, helteisissä tunnelmissa, sain viettää minulle maailman täydellisintä hääpäivää!
Ajatella, siitä tosiaan on jo niin kauan!

Häiden jälkeen, hääkuvia fiilistellessä mietin, miten jokaisesta tulevastakin hääpäivästä jäisi yhtä ihana muisto. Syntyi idea jokavuotisesta perinteestämme, vuosipäivä-kuvauksesta. Ensimmäisen vuosipäivämme kunniaksi ja pakollisten kalvosinnappien lisäksi, yllätin mieheni tällä huikealla suunnitelmalla. Noooooh.. ehkä hän ei ollut ihan niin innostunut asiasta, mutta onneksi huomasin mainita, ettei enää ollut tarkoitus pynttäytyä hääpukuihin! Kuvat otettiin rennolla fiiliksellä, kävelimme käsi kädessä romanttista lehmuskujaa pitkin, kuljimme rappusia ylös alas ja nojailimme ilta-auringossa portaiden kaiteeseen. Ystävämme buukattiin valokuvaajaksi ja kuvista tuli upeita!




Viime vuonna potretti otettiinkin sitten vähän vaativammissa olosuhteissa, järvimaisemissa. Päivä oli viileä ja rannassa tottakai tuulista, mutta lopputulos oli täydellinen! Kuvauksissa meillä oli mukana iso, valkoinen sateenvarjo, joka puuskaisessa säässä joutui melkoiselle koetukselle. Niissä kuvissa, missä varjo ei ollut torvisienen näköinen, se oli todella kaunis ja kuvauksellinen. Jos hääpäivälle on luvattu sadetta, kannattaan varjosta ottaa kaikki ilo irti!

Nyt, nahkahääpäivänä, valitsimme miljööksi rouhean ratapihan ja kävimme söpöilemässä junanvaunujen välissä. Viime vuoden tapaan kuvat otti luottokuvaajamme Jukka Kinnunen. Tutun kuvaajan kanssa on hauska ideoida kuvauksia ja myös hippasen rennompi fiilis olla kuvattavana. Jopa mieheni totesi, että tästä on muodostunut hauska perinne! Pssst.. rouva, joka ei lähes koskaan riisu sormuksiaan, lähti kuitenkin juuri hääpäivänään liikkeelle ilman vihkisormusta! :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti